Saltstraumen – kun meri näyttää voimansa
Saapuessani kuvauspaikoille huomasin yllätyksekseni, että vuorovesi-ilmiö oli jo käynnistymässä.
Kameralle tuli heti töitä.
Vaihtelin objektiiveja ja kokeilin erilaisia suljinaikoja yrittäessäni tallentaa veden jatkuvasti muuttuvaa liikettä. Välillä nousin sillalle kuvaamaan ylhäältä päin, välillä palasin takaisin rantaan etsimään uusia kuvakulmia.
Sillalta katsottuna näkymä oli suorastaan hypnoottinen.
Vesi kiehui, pyöri ja kuohui valtavina pyörteinä. Erityisen vaikuttavaa oli nähdä, kuinka vettä nousi syvyyksistä pintaan voimalla, joka oli vaikea käsittää pelkkien valokuvien perusteella.
Koko ajan mielessä pyöri sama kysymys:
Miten tämän voisi kuvata niin, että myös katsoja tuntisi veden voiman?
Ajantaju katosi täysin.
Yhtäkkiä kaikki oli ohi.
Virtaus rauhoittui lähes yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Katselin kameran laskuria – lähes 2000 kuvaa yhden vuorovesinäytelmän aikana.
Vasta silloin tuntui siltä kuin olisin itsekin pidätellyt hengitystä koko esityksen ajan.
Nyt oli aika hengittää.
Mitä paikasta jäi mieleen
Saltstraumen on parhaimmillaan juuri vuoroveden aikana. Silloin paikka on täynnä liikettä, voimaa ja yksityiskohtia, joita voisi seurata tuntikausia. Kun virtaus hiljenee, ympäristö muuttuu lähes tavalliseksi sillanaluseksi. Juuri siksi oikea ajoitus tekee tästä paikasta niin ainutlaatuisen.
